2004-07-24

Pakko lähteä ihmettelemään kun en ole koskaan edes puolitosissaani puolikasta kokeillut. Koska kyseessä on kuitenkin ”tyttöjen” matka ei tankkaamiseen vissiin tarvitse niin panostaa. Näin olen ainakin kirjoista ja lehdistä lukenut... Koko tämän puolikkaan juoksemisen tekee hankalaksi se että on vaikea tietää, millaista vauhtia pitäisi ylläpitää alussa. Oletin kuitenkin että puolikas on koko lailla sama kuvio kuin maratonkin: väsymys on vain pakattu tiiviimpään pakettiin.

Kuva: Hellesäässä on mukava loikoilla auringossa ennen lähtöä. Olo muutenkin kuin blondilla J

Paikan päällä oli todella kaunis ja kuuma keli, kuten kuulemma siellä useimmin on. Reitti on profiililtaan ennakkotietojen mukaan tasainen ja ”sekava”. Vähän pelottikin ennen lähtöä se, että osaako kääntyä jokaisesta risteyksestä oikeaan suuntaan. Sen verran monisanaiset ohjeet reitistä juoksijoille annettiin. Loppujen lopuksi osoittautui, että toimistivat pitivät juoksijat oikeilla reiteillä esimerkillisesti.

Startissa oli paljon ruuhkaa, mutta onnistuin taas kiilaamaan suht’ lähelle lähtöviivaa. Ensimmäisten sekuntien jälkeen ruuhka alkoi helpottaa ja pystyin juoksemaan normaalisti ilman sen suurempaa pujottelua. Etukäteen olin laskeskellut maanmainiota lenkkilaskuria apuna käyttäen, että 4:43 olsi melko realistinen keskimääräinen kilometriaika. Lähdin liikkeelle kahden sykemittarin kanssa (Suunto ja Timex). Timexistä katselin nopeutta ja ihmettelin miten hyvin GPS:n ilmoittamat kilomteripylväät pitivät paikkaansa järjestäjien kilometripaalujen kanssa (poikkeama oli koko matkan aikana maksimissaan noin 200m).

Eka kilometri meni vähän yli 4:30 ja sykekin oli taas selkeästi liian korkealla. Anaerobiseksi kynnykseksi minullahan on määritelty 158, joten arvelin, että keskisyke pitäisi olla puolikkaalla noin 155. Heti alussa syke oli jo yli 150. Etukäteen vähän jännitin myös kramppiherkkien jalkojeni kestävyyttä. Olin nimittäin kyllästänyt terassin laudoituksen pari päivää ennen juoksua, ja yllättäen sen seurauksesta takapuolesta ja takareisistä löytyi uusia lihaksiakin. Jalat aristivatkin alussa vähän, mutta juoksu maistui kyllä oikein hyvälle.

Muutaman kilometrin jälkeen, kun kierreltiin rantamaisemissa alkoi auringon lämpö tuntua todella kuumalta. Hiki virtasi niin paljon, että jokaisella juoma-asemalla oli pakko pysähtyä ryyppäämään pari-kolme lasillista. Silti tuntui siltä., etttä neste kehosta alkoi loppua ja sama tilanne taisi olla muillakin, koska niin monet kanssakärsijät venyttivät jäseniään matkan varrella jo yllättävän varhaisessa vaiheessa. Omat jalkani tuntuivat toimivan diesellle tyypillisesti: hitaasti, taloudellisesti... mutta varmasti.

Seitsemän kilometrin kohdalla laskin, että olin noin 1:39:30 vauhdissa, mutta väsymystä tuntui jo sen verran että arvelin 1:40 jäävän saavuttamatta. Pystyin kuitenkin jatkamaan suunnilleen samaa vauhtia ja ensimmäisen kierroksen jälkeen (14km) arvelin, että vauhtini riittää vähän yli 1:40 aikaan. Alistuin tilanteeseen ja toisaalta hiipumista varsinkin juottopisteiden kohdalla oli tapahtunut sen verran, ettei 1:40:en alitus tuntunut enää lainkaan realistiselta tavoitteelta. Varsinkin kun syke oli noussut yli 160:n jo noin puolen tunnin juoksu jälkeen. Laskeskelin, etten kuitenkaan jaksa anaerobisella sykkeellä tuntia juosta missään tapauksessa, joten hidastaminen oli väistämätöntä.

Viimeisten 7 kilometrin aikana nopeus vain hidastui ja alkoi jo lähestyä 5 minuuttia, mutta parin viimeisten kilometrien aikan löytyi kuitenkin suhteellisen kivuton kirivaihdekin, jotta nopeus saatiin taas lähemmäs 4:30 tasoa. Loppu oli huomattavasti helpompi kuin koko maratonilla ja minuutin maaliin tulon jälkeen olo oli palautunut aivan eri tavalla kuin kovaa vedetyn maratonin jälkeen. Loppuaika 1:40:50 ja keskisyke 158.

Kuva: Maalin häämöttäminen kirvoitti taas kunnon kirin!!! Viimeinen satanen 17,2 s.

KuvaSyke on yhtä tasainen kuin reittikin. Ennen loppurutistusta oli kuitenkin pakko vähän huilata.  Keskisyke kuitenkin 158 eli tasan sama kuin anaerobinen kynnys.

Kuva: Vauhti alkoi hiipua, mutta lopun lähestyessä vauhti alkoi taas löytyä.