Luettelossa on 270 Kalevi Wiikin julkaisua. Ne on esitetty julkaisuvuosien mukaisessa järjestyksessä. Luettelon tieteelliset julkaisut on ryhmitetty tutkimusalojen perusteella seitsemään ryhmään osassa Tutkimusalat. 

1959
1. Suomen ominaisuudennimien johtamisesta. Virittäjä 1959: 331-339.
2. Eräästä Perniön murteelle ominaisesta piirteestä. Perniön joulu 1959. Kirjoittajat ”T. & K & A” ovat Turjo Lempinen, Kalevi Wiik ja Alho Alhoniemi.

1960
3. Lauseenjäsennyksen periaatteellisista kysymyksistä. Suomen uusien kielten opettajien liiton vuosikirja I/1960: 76-85.

1961
4. Phoneme Boundaries of Finnish Vowels. Proceedings of the Fourth International Congress of Phonetic Sciences, Helsinki 1961: 793-799.
5. Suomen ja englannin vokaalien eroista. Suomen uusien kielten opettajien liiton vuosikirja II/1961: 7-15.

1965
6. Finnish and English Vowels. A Comparison with special reference to the learning problems met by native speakers of Finnish learning English. Väitöskirja, Turun yliopiston julkaisuja, Sarja B, Osa 94, 1965.

1966
7. Finnish and English Laterals. A Comparison with special reference to the learning problems met by native speakers of Finnish learning English. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja I, 1966.
8. Suomen ja englannin konsonantit. Julkaisematon käsikirjoitus.

1967
9. Suomen kielen morfofonemiikkaa. Yritys soveltaa transformaatioteoriaa suomen yleiskielen sanojen taivutukseen. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 3, lokakuu 1967.

1969
10. Onko suomen yleiskielessä oppositioita /i/ - /j/ ja /u/ - /v/? Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta 2.8.1969. Acta Universitatis Tamperensis A 26, 1969: 223-237.

1970
11. On Vowel Duration in Finnish Dialects. Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum, Pars I Acta Linguistica, 1970: 415-424.

1971
12. Taksonomista fonologiaa. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 11: 1. painos 1971, 2. painos 1973, 3. painos 1981 ja 4. painos 1983.
13. Äänteenmuutoksista ja generativismista, Virittäjä 1971: 59-74.

1972
14. Suomen akkusatiiviobjektin muoto. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 12, 1972.

1974
15. Eräs sääntösynteesiehdotus. Fonetiikan paperit, Tampere 1974. IV fonetiikan päivillä Tampereen yliopistossa 27.-28.4.1974 pidetyt esitelmät. Tampereen yliopiston puheopin laitoksen monisteita 1/75: 31-42.
16. Suomen eksistentiaalilauseen "subjekti". Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 13, 1974.

1975
17. Lukusanojen painosta. Fonetiikan paperit, Helsinki 1975: 125-138.
18. Vokaalisoinnun ongelmia. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 14, 1975.
19. Suomen frekventatiivi ja kontinuatiivi. Virittäjä 1975: 153-167.

1976
20. Suomen tavuista. Virittäjä 1976: 265-278.
21. Suomen sananrajan fonetiikkaa. VI fonetiikan päivien esitelmä, Joensuu 24.-25.4.1976. Moniste, 10 s.
22. Suomen tempusten syvä- ja etärakenteista. Virittäjä 1976: 135-162.
23. Suomen partisiippirakenteiden rakenteesta. 9-sivuinen moniste, elokuu 1976.

1977
24. Eräiden suomen murteiden vokaalien foneemirajoista. Fonetiikan päivät, Turku 1977: 77-88.
25. Painosta ja intonaatiosta. Kielitiede ja kielenopetus. Report from the Department of English, University of Jyväskylä 5, 1977: 45-47.
26. Ruotsin heikkojen verbien taivutuksesta. Tempus 1977: 19-21.
28. Suomen tempusten etä- ja pintarakenteista. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 5, 1977.

1978
29. Suomen kielen momentaanijohdoksista. Rakenteita, juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978: 165-187.

1979
30. Suomen potentiaalin ja konditionaalin johtamisesta. Sanomia, juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979: 143-153.

1980
31. Puheen artikulaation ja akustiikan suhde I. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen opintomonisteita 7, 1980.

1981
32. Fonetiikan perusteet, WSOY 1981.
33. Ruotsinkielisten tuolla-siellä –vaikeudesta. Lastu 10. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
34. Om skillnaden mellan vokaler i de nordiska språken. Acta Universitatis Umensis, Umeå Studies in the Humanities 33. Internordisk språkförståelse 1981: 27-36.
35. Suomen konditionaalin merkityksestä. Lastu 1, Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
36. Suomen passiivin johto. Lastu 2. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
37. Itämerensuomalaisten kielten allomorfian runsauden syistä eli tavujen voimakkuudesta itämerensuomessa. Sananmuodostuksen ongelmia 7, 1981: 35-47.
38. Suomen ekvatiiviadjektiiveista omistusliiteadjektiiveihin. Lastu 3. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
39. Miksi suomen partitiippirakenteita ei aina voi korvata sivulauseella?
Lastu 4. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
40. Suomen agenttipartisiippirakenteesta. Lastu 5. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
41. Mitä kysymyslause on? Lastu 6. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
42. Jos-lause subjektina suomessa. Lastu 7. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
43. Kun-lause objektina suomessa. Lastu 8. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
44. Esimerkki sanajärjestyksen ja intonaation yhteispelistä. Lastu 9. Kielitieteellisiä lastuja I. Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. Turku 1981.
45. Mikä lauseenvastike on? Virittäjä 1981: 21-39.

1982
46. Suomen vokaalien luonnollisuusjärjestys. Lastu 11, Kielitieteellisiä lastuja 2, Suomen kielitieteellinen yhdistys ry., Turku 1982.
47. Neutraalivokaalien osuus vokaalisoinnussa. Lastu 13. Kielitieteellisiä lastuja 2, Suomen kielitieteellinen yhdistys ry., Turku 1982.
48. Suomen tavutyyppien luonnollisuusasteet. Lastu 12. Kielitieteellisiä lastuja 2, Suomen kielitieteellinen yhdistys ry., Turku 1982.
49. Suomen murteiden diftongien redusoitumisesta. Lastu 14. Kielitieteellisiä lastuja 2, SKY (Suomen kielitieteellinen yhdistys ry.), Turku 1982.
50. Savolaistyyppinen puolipitkä vokaali ja yleisgeminaatio. Lastu 15. Kielitieteellisiä lastuja 2, SKY, Turku 1982.
51. Viron äännekvantiteettien kombinoitumismahdollisuuksista. Lastu 19. Kielitieteellisiä lastuja 2, Suomen kielitieteellinen yhdistys ry., Turku 1982.
52. Viron tavuastevaihtelu. Lastu 20. Kielitieteellisiä lastuja 2, Suomen kielitieteellinen yhdistys ry., Turku 1982.
53. Kuinka kantasuomen äänteenmuutos e – i tapahtui? Lastu 16. Kielitieteellisiä lastuja 2, Suomen kielitieteellinen yhdistys ry., Turku 1982.
54. Olivatko myöhäiskantasuomen lyhyet geminaatat lyhytalkuisia vai lyhytloppuisia? Lastu 17. Kielitieteellisiä lastuja 2, SKY, Turku 1982.
55. Itämerensuomen välivokaalien diftongiutumisen syistä. Lastu 18. Kielitieteellisiä lastuja 2, SKY, Turku 1982.

1983
56. Vokaalisointu. Altailaiset kielet. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 16. Huhtikuu 1983.

1984
57. Viron painottomasta u:sta ja o:sta. Kielitieteellisiä lastuja 5, 1984: 36-41. SKY, Turku.
58. Ruotsin allt vad ja allt som. Kielitieteellisiä lastuja 5, 1984: 48-51. SKY, Turku.
59. Suomen painottomien vokaalien morfofonologiaa. Kielitieteellisiä lastuja 5, 1984: 42-47.SKY, Turku.
60. Miksei munoja vaikka kanoja? Kantasuomen toisen tavun a+i-diftongin a:n kahtalaisen kehittymisen syiden pohdiskelua. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 20, lokakuu 1984.

1985
61. Suomen murteiden vokaalien kestoista. Fonetiikan päivät - Turku 1985. XIII Fonetiikan päivillä Turun yliopistossa 30.-31.8.1985 pidetyt esitelmät. Toim. Olli Aaltonen ja Timo Hulkko, Turku 1985: 253-317.
62. Regelsynthese zur Lautquantität im Estnischen. Ostseefinnische Untersuchungen. Ergegnisse eines finnisch-sowjetischen Symposiums. SKS, Studia Fennica 28/1985: 129-137.

1986
63. Viron Õ. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 30, syyskuu 1986 (64 s.).
64. Marin vokaalien foneemirajat; kokeita synteettisillä vokaaleilla. Julkaisematon käsikirjoitus.
65. Viron yhdeksäs vokaali. Lähivertailuja 2. Suomalais-virolainen virheanalyysiseminaari Turussa 10.-11.5.1986. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 31: 9-18.
66.  Viron toinen ja kolmas kvantiteetti kielenoppijan kannalta. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 27 (39 s.). 1986.

1987
67. SWK eli Suomen Vanhat Kieliopit. Toim. Kalevi Wiik. Turun yliopisto, Fonetiikka. Marraskuu 1987. Kymmenen nidettä: Nide 1: 1649-1816, Nide 2: 1818-1832, Nide 3: 1836-1845, Nide 4: 1845-1849, Nide 5: 1851-1861, Nide 6: 1863-1868, Nide 7: 1868-1877, Nide 8: 1880-1884, Nide 9: 1885-1890, Nide 10: 1890-1998.
68. Viron vokaalisointu. SKS. Suomi 140. 1987. 308 s.

1988
69. Elias Lönnrot generativistina. Kieliposti 3/1988: 13-15.
70. Kolme ja puoli vuosisataa suomalaista ja virolaista kieliopinkirjoitusta: nominien taivutus. Lähivertailuja 3, Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, Turku 1988: 11-26.
71. Suomen sijojen nimistä. Virittäjä 4/1988: 453-468.

1989
72. F0:n huipun sijainti suomessa. Fonetiikan päivät 1988. Otaniemi 1989 (10 s.).
73. Murrerajoja yli kielirajojen; itämerensuomalaisten kielten vokaalijonoista.
Lähivertailuja 4, Jyväskylän yliopisto 1989 (21 s.).
74. Vepsän puolipitkästä vokaalista. Virittäjä 3/1989: 420-431.
75. Marin vokaalisysteemin synty. Noin 100-sivuinen käsikirjoitus.
76. Pohjoiseurooppalaisten kielten entinen yhteinen puherytmi. Kielitieteen päivät Oulussa 13.-14.5.1988. Acta Universitatis Ouluensis, Series B, Humaniora, Oulu 1989: 277-302.
77. Skandinavia ja kielenvaihto. Julkaisematon käsikirjoitus, maaliskuu 1998, 9 s.
78. Suomen kielen morfofonologian historia I. Nominien taivutus 1649-1820. Turun yliopisto, fonetiikka 1989 (176 s.).
79. Ikivanha kuuntelutesti; ääntäjinä kantagermaanit, kuuntelijoina kantasuomalaiset. Turun yliopisto, fonetiikka 1989 (65 s.).
80. Liivin katko. Turun yliopisto, fonetiikka (118 s.). 1989.
81. Vepsän vokaalisointu. SKS. Suomi 146. 108 s. 1989.

1990
82. Eight Theories of the Origin of Stød. Nordic Prosody V; Papers from a Symposium, toim. Kalevi Wiik ja Ilkka Raimo. Turun yliopisto, fonetiikka, heinäkuu 1990: 351-360.
83. Suomen kielen morfofonologian historia II. Nominien taivutus 1820-1845. Turun yliopisto, fonetiikka 1990 (210 s.).
84. Vowel Systems and Vowel Changes in Twenty Uralic Proto-Languages. Congressus Septimus Internationalis Fenno-Ugristarum. Debrecen, 1990: 86-96.
85. Viron vokaalisointu. SKS. Suomi 140 (308 s.). 1990.

1991
86. Viron monikon partitiivi suomalaisen oppijan kannalta. Turun yliopisto, fonetiikka. 1991 (104 s.).
87. On a third type of speech rythm: foot timing. Proceedings of the XIIth International Congress of Phonetic Sciences, Aix-en-Provence, August 19-24, 1991, Vol 3: 298-301.
88. Suomen kielen morfofonologian historia III. Nominien taivutus 1845-1850. Turun yliopisto, fonetiikka. 1991 (260 s.).
89. Suomen kielen morfofonologian historia IV (Setälä). 91-sivuinen käsikirjoitus vuodelta 1991.

1992
90. Foneetika alused. Tõlkinud ja kohandanud Jüri Valge.Tartu Ülikool. Tartu 1992. Toinen, tarkistettu painos valmisteilla.
91. Suomen kielen ja murteiden syntykysymyksiä. Kielitieteellisiä tutkimuksia – Studies in Languages N:o 27: 85-110. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Lähivertailuja 6. Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Mekrijärvellä 10.-11.4.1992. Toim. Hannu Remes.
92. Suomalainen  on indoeurooppalainen, mutta kieli suomalais-ugrilainen. Suomi on sulauttanut vieraat vaikutteet. TS alakerta 9.4.1992.

1993
93. Suomen murteiden "tekstejä" ja tehtäviä. 53-sivuinen moniste, tammikuu 1993. Tarkoitettu "murteiden harjoituskirjaksi".
94. Astmevaheldus – astevaihtelu. Eesti keel võõrkeelena. Emakeel ja teised keeled 8.-10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu Ülikool.
95. Volgalaiskansojen ja –kielten syntykysymyksiä. Turun yliopisto, fonetiikka, Turku 1993, 112 s.
96. Suomen syntyvaiheita. Kieliposti 1/1993: 4-9.

1994
97. Kuinka laaja suomalais-ugrilaisten alue on menneinä vuosituhansina ollut? Läänemere areaali rahvaste kirjakeelte algusajad. 7.-8. oktoober 1994. Teesid. Tartu Ülikool, Eesti keele õppetool. Esitelmän tiivistelmä, 1 s.
98. Suomalaisten yksisivuinen viron kielioppi. Lähivertailuja 8: 124-128. Oulu. 1994.

1995
99. The Baltic Sea Prosodic Area Revisited. Symposiumi Itämerensuomalainen kulttuurialue. Castrenianumin toimitteita 49/1995: 75-89. Jyväskylän FU-kongressin esitelmä.
100. Itämerensuomalaisten kansojen ja kielten syntykysymyksiä. A. Aikaisempia tutkimuksia. Moniste (139 s.), elokuu 1995. Turun yliopisto, fonetiikka.
101. Itämerensuomalaisten kansojen ja kielten syntykysymyksiä. B. Uusia kontaktiteoriaan perustuvia ratkaisuja. Moniste (84 s.), lokakuu 1995. Turun yliopisto, fonetiikka.
102. Itämerensuomalaisten kansojen ja kielten syntykysymyksiä. C. Antropologinen ja geneettinen näkökulma. Moniste (70 s.), joulukuu 1995. Turun yliopisto, fonetiikka.
103. Suomalaisten alkuperästä esitetty useita myyttejä. Tulivatko esi-isämme idästä vai lännestä? TS alakerta 10.8.1995
104. Synnyttikö Kokemäenjoki hämäläiset? Porin seudulla tärkeä osuus Suomen syntyyn. Satakunna kansan Kulttuuri 25.1.1995.

1996
105. Zeme – Häme – Saame – Suomi. Virittäjä 2/1996: 244-252.
106. Nordeuropäische Prosodik. Joe Salmonsin kirjan "Accentual Change and Language Contact" arvostelu. Finnisch-Ugrische Forschungen, Bd. 53, 1996: 230-233.
107. Kuinka itämerensuomalaiset kansat ja kielet syntyivät. Historia Fenno-Ugrica I:2/1996: 591-598. Congressus primus historiae Fenno-ugricae. Toim. Kyösti Julku. Societas Historiae Fenno-ugricae. Oulu.
108. Suomi – uusi luomiskertomus. Made in Suomi –seminaari, Helsinki 16.4.1996.
109. Põhja-Euroopa rahvaste ja keelte päritolu küsimusi. Keel ja Kirjandus 9/1996: 581-589.
110. Alkuperäiset ajatukseni. Virittäjä 4/1996: 590-598.
111. Lisää alkuperästämme. Hiidenkivi 5/1996: 45-46.
112. Missä itämerensuomen eteläraja on aikaisemmin ollut? Õdagumeresoomõ lõunapiir. Võro Instituudi Toimõtiseq 1 – Publications of Võro Institute 1. Toim. Karl Pajusalu ja Jüvä Sullõv. Konverents Kütioro Märdikuu 28.-30.1996: 10-19.
113. Turun murteen ensimmäinen oppitunti. Kysysik sää, et viittisik hän tulla? Turun Sanomien (TS) alakerta
6.1.1996
114. Turun murteen toinen oppitunti. Asuk Turus nätemppi flikoi ku muhal? TS alakerta 26.1.1996
115. Turun murteen kolmas oppitunti. Pistetä vaa sukakki pesofatisse likkoma. TS alakerta 25.2.1996
116. Turun murteen neljän oppitunti. Sanattem päättet on kaikkest vaikkiamppi. TS alakerta 26.3.1996
117. Turun murteen viides oppitunti. Mahtok jotta viäl unhottu? TS alakerta 12.4.1996
118. Mahtok kettä oppi mittä? Turun murteen loppukoe. TS alakerta 28.4.1996
119. Turun murteen syventävä oppitunti. Kummottos meijä murre oikke syntys? TS alakerta, lokakuu 1996?
120. Varttuneiden turkulaisten on syytä tarkkkailla nuorison keilenkäyttöä. Turun murteeseen nuorennusleikkaus. TS alakerta 1996?
121. Balttilaiset uudisasukkaat ristivät uuden kotimaansa. Suomi-sana tulikin meille Latviasta. TS alakerta 12.5.1996
122. Kuluvasta kaudesta voi tulla paras kautta aikain. Turusta aina joukkue jalkapallon pääsarjassa. TS 22.8.1996
123. Mentäiskö reilusti olumpialaisiin? HS:n Vieraskynä 11.6.1996.

1997
124. Viron sanoissa Viron historia. Julkaisematon käsikirjoitus, toukokuu 1997, 9 s. Laadittu yhteistoiminnassa Eevi Rossin kanssa.
125. Suomi, Häme ja saame – edestakaisin lainautunut sana. Hiidenkivi 6/1997: 14-16.
126. Keelepuu vajab uuendamist. Keel ja Kirjandus 12 – 1997: 845-850.
127. Mistä olemme lähtöisin – suomalaisten juurilla. Maailmalle, maailmalta - kulttuurisia katsauksia. Toim. Annaliisa Syrjänen ja Irmeli Westermarck. WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva 1997.
128. On the Baltic Sea Phonetic Area. Proceedings of the International Symposium on Estonian Prosody October 29-30, 1996. Toim. Ilse Lehiste ja Jaan Ross. Institute of Estonian Language. Tallinn 1997: 235-250.
129. Finno-Ugric Prosodic Substrata in the Germanic Languages and Vice Versa. Esitemämoniste Scandinavian Prosody –symposiumissa Joensuussa.
130. Eteläviron syntyteorioita. Symposiumin "Lõunaeesti keel tänapäeva koolis" moniste. Symposiumin järjestivät Tallinna Pedagoogika ülikooli eesti keele õppetool ja Võru Instituut Tallinnassa 22.3.1997.
131. Kantagermaanien suomalais-ugrilainen substraatti. Tieteessä tapahtuu 4/1997: 25-29.
132. The Uralic and Finno-Ugric Phonetic Substratum in Proto-Germanic. Linguistica Uralica XXXIII 4-1997: 258-281.
133. Suomalaistyyppistä ääntämistä germaanisissa kielissä. Itämerensuomi –Eurooppalainen maa, s. 75-103. Studia Historica Fenno-Ugrica 2, 1997: 75-103. Toim. Kyösti Julku. Ateena, Jyväskylä.
134. How Far to the South in Eastern Europe did the Finno-Ugrians Live? Fennoscandia Archaeologica XVI, 1997: 23-29.
135. Keitä suomalaiset ovat? Suomenmaa. Valitut Palat 1997: 42-43. Helsinki.
136. Suomen kieli ja sen juuret. Suomenmaa. Valitut Palat 1997. Helsinki.
137. Kuinka Suomen kansa syntyi? Väheneekö väki – paranevatko pidot? Väestöntutkimuslaitos 50 vuotta. Toim. Paula Alkio, Ismo Söderling ja Mika Takoja. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, Helsinki 1997: 21-30.
138. Suomen suku kaartui Uralilta Atlantille. Helsingin Sanomat, Tiede - Ympäristö 31.5.1997.
139. Hämäläiset eivät tulleetkaan ensimmäisinä. Hämäläisten ja pirkkalaisten uudempi syntyteoria. Käsikirjoitus. 3 s.
140. On the Roots of the Finnish Population: Why is the Research into Loanwords not Sufficient? Fenno-Ugristica 21: 99-104. Indo-European – Uralic – Siberian Linguistics and Cultural Contacts. Toim. Ago Künnap. University of Tartu, Division of Uralic Languages.
141. Suomalaiset "tulivat Volgalta" ja "eivät tulleet Volgalta". Suomalaisten juuria selventämässä. Julkaisematon käsikirjoitus, joulukuu 1997, 3 s.
142. Perustuvatko germaanisetkin kielet suomalais-ugrilaisten puutteellisesti oppimaan indoeurooppalaiseen kantakieleen? 24. kielitieteen päivät 1997, Joensuu. Esitelmien lyhennelmät. 
143. Naistenkarvatupsuttajat. TS kolumni 14.6.1997
144. Isonveljen äänellä. TS kolumni 24.6.1997
145. Kahdenlaisia saamelaisia. TS kolumni 5.7.1997
146. Mynämäeltä Alastaroon. TS kolumni 20.7.1997
147. Vihta ja vasta. TS kolumni 1.8.1997
148. Olemme lainanneet vieraita sanoja tuhansia vuosia. Suomen sanoilla kymmenen ikäkerrosta. TS alakerta 9.4.1997
149. ”Aitoja” suomalais-ugrilaisia todennäköisesti eniten Itä-Suomessa. Suomalaisten sukujuuret viittä perustyyppiä. TS alakerta 29.5.1997
150. Aloittelijan oltava tarkkana ettei saa savolaisen, hämäläisen tai hienostelijan leimaa. Turun ääntämisen kymmenen käskyä. TS alakerta 30.11.1997
151. Suomen suku kaartui Uralilta Atlantille. HS Tiede-Ympäristö 31.5.1997
152. The Finnish ancestors arched from the Urals to the Astlantic. HS Science-Environment 3.5.1997
153. Neuvostoliiton sisäinen näkökulma puuttui. HS 3.7.1997
154.Kuuntelisin suomea, hyvä urheiluselostaja. HS 9.1.1997
155. Suomalaisten juuret selviämässä. TS:n Kotimaa 24.5.1997
156. Heiskanen on hyvä Hietanen. Aamulehden Mielipide 26.7.1997.

1998
157. Fonetiikan peruskurssi, WSOY/Oppimateriaalit 1998.
158. Lõunaeesti sünniteooriatest. Lõunaeesti keelest ja kirjakeelest. Võru Instituudi toimetised nr 3. 1998.
159. Vielä vähän Suomen, Hämeen ja Saamen synnystä. Hiidenkivi 1998.
160. Valaskalan etymologiaa. Moniste, 2 s.
161. Vernerin laki ja Itämerensuomi. Julkasematon käsikirjoitus (21 s.) 1998.
162. Itämerensuomalaisten ja germaanisten kielten kaksisuuntaiset vaikutussuhteet. Moniste, 3 s.
163. Olisiko kantagermaanissa sittenkin suomalais-ugrilaista ääntämistä? Tieteessä tapahtuu 1/1998: 40-44.
164. Alkulause (Foreword) kirjaan The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia I. Edited by K.Julku & K.Wiik. Historia Fenno-Ugrica. Turku 1998: 5-6.
165. Suomalaisten juuret: Miksi lainasanatutkimus ei riitä? Muinaistutkija 4/1998: 22-26.
166. Kuinka kielet vaikuttavat toisiinsa. XXV Kielitieteen päivät Tampereella 15.-16. toukokuuta 1998. Esitelmien tiivistelmät. Tampereen yliopisto 1998.
167. Ar toli i pietus praeityje rytiniame Baltijos regione gyveno finougrai. Mokslas ir Gyvenimas 4/1998: 22-23. Vilna.
168. Taistelu germaanien sieluista. Tieteessä tapahtuu 5/1998: 50-53.>
169. Heimojen syntymäpäiväjuhlat. TS kolumni 5.7.1998
170. Suomi – puhdas reuna-alue. TS kolumni 18.7.1998
171. Eurooppa-historia kahtena lauseena. TS kolumni 31.7.1998
172. Lounaissuomen murre on suomenruotsalaisten suomea. Turun murre syntyi oppimisvirheistä. TS alakerta 21.3.1998
173. Vaikutteet ruotsista ja saksasta erkaantuivat yleisestä kielestä. Suomalaiset eivät ihan ymmärrä virolaisia. TS alakerta 10.5.1998
174. Turkulaisten leikkejä vuosikymmenten takaa. Mukulil tais enne olla enemmän touhumist. TS alakerta 31.5.1998
175. Raumal fiiratti Nortamo syndymbäevä. Rauman kieli ja Turun murre lähellä toisiaan. TS alakerta 14.6.1998
176. Kudotaanko vartailla vanttuita vai neulotaanko puikoilla lapasia? Suomalaisten vuosituhantinen itä-länsi –ottelu. TS alakerta 16.8.1998
178. Turun murteen pähkinät veikkauskohteina. Kummottos se Turus oikken kuulu sanno. TS alakerta 19.12.1998
179. Who are the Finns? Finnish Studies. Profiles of Finland Study Day. 4.4.1998
180. Eile Raumal fiiratti Nortamo syndymbäevä. Rauman kieli ja Turun murre 80-prosenttisesti samoja. Länsi-Suomi 14.6.1998
181. Suomen sanojen omat ja lainatut. Kieli kertoo kaksi tarinaa kansan vanhoista vaiheista. HS Tiede-Ympäristö. 30.5.1998
182. Loimaan sanakirja odotettavissa syksyllä. Heinäkuusaki märjät jallaat. Loimaan Lehti 14.7.1998
183. Loimaan murteen kymmenen käskyä. Saviseudun Joulu N:o 10, 1998
184. Turun murteessa monen tason ruotsalaisuuksia. TS 29.3.1998
185. Harjaantunut turkulaiskorva tunnistaa lounaissuomen murteen, mutta Juhani Leppä ei ole häiriösoittaja. TS:n Mielipiteet 8.4.1998
186. Turun astevaihtelu. TS:n Mielipiteet 29.4.1998
187. Kiasma ei ole Kiesma. HS 29.5.1998.

1999
188. Mitä kieli kertoo suomalaisuudesta? Esitelmä Jyväskylässä 9.4.1999 sarjassa Puhetta ja pohdintaa suomalaisuudesta. http://www.jkl.fi/fennicum/seminaari99/luennot/wiik.htm
189. Suomalaisten alkuperävaihtoehdot. Tieteessä tapahtuu 3/1999: 21-25.
190. Pohjois-Euroopan indoeurooppalaisten kielten suomalais-ugrilainen substraatti. Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Toim. Paul Fogelberg. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk. Societas Scientiarum Fennica. Helsinki 1999: 37-52.
191. Sukututkimuksesta heimotutkimukseen. Aninkainen, Turun seudun sukututkijat ry, jäsenlehti 1999/1: 4-6 ja 15.
192. Europe’s Oldest Language? Books from Finland 3/1999: 207-212. (Artikkeliin liittyviä korjauksia Books of Finland 4/1999:n sivuilla 249-250.)
193. Suomen heimojen ja murteiden synnystä. Keskeneräinen moniste, Turku, 1999.
194. Suomi – Viron uusi isoveli. TS kolumni 2.4.1999
195. Viro suomalaistuu. TS kolumni 13.5.1999
196. Suomi englantilaistuu. TS kolumni 2.7.1999
197. Kaikki kiusasivat kaikkia. TS kolumni Toukokuu 1999?
198. Raumal fiirata jo toissi murrepäivi. Lounaissuomen murteessa neljä kehitysvaihetta. TS alakerta 21.1.1999
199. Salaavilaisekspansion suomalais-ugrilaisille alueille aiheutti tehokas maanviljelys. Venäjän kieli on pohjoisessa uusi tulokas. TS alakerta 10.8.1999
200. Armonlaakso syntyi Maskussa ja siirtyi Perniön kautta Naantaliin. Naantalissakin puhutaan Turun murretta. TS alakerta 24.8.1999
201. Osaatko sanoa sen särkisaloksi? Lounaismurteiden harrastus elää uutta nousukautta. Salo Seudun Sanomat, Viikonvaihde 28.2.1999
202. Kielenkäytössä ja käännöksissä on oltava tarkkana. Suomen maakuntarajat eivät ole murrerajoja. 3.7.1999.

2000
203. Astevaihtelun luonteesta ja leviämisestä: Säryn pelossa kuljin polulla märät oljet olalla. Mari Mustan juhlakirja, Tallinna 10.11.2000.
204. North-European Populations and Languages. Fenno-Ugristica 22: 292-300. Indo-European – Uralic – Siberian Linguistics and Cultural Contacts. Toim. Ago Künnap. University of Tartu, Division of Uralic Languages.
205. Põhja-Euroopa rahvaste ja keelte kujunemisest. Austrvegr - Idatee; Muinasteaduse ajakiri, nr. 1, 2000: 4-8. Tallinn. Artikkeli samassa aikakauskirjassa myös venäjänkielisenä.
206. European lingua francas. Artikkeli teoksessa The Roots of Peoples and Languages of Northern Eurasia; II and III, s. 202-236. Toim. Richard Villems ja Ago Künnap. University of Tartu, Division of Uralic Languages. Societas Historiae Fenno-Ugricae. Tartu 2000.
207. Some Ancient and Modern Linguistic Processes in Northern Europe. Timedepth in Linguistics. Toim. Colin Renfrew, McDonald Institute of Archaeology, University of Cambridge, 2000.
208. On the Interactions between the Uralic and Indo-European Peoples and Languages through Lingua Francas. Vuoden 2000 Tarton IX Fenno-ugristikongressin julkaisu.
209. Five issues in five minutes as a reaction against the traditionalists. Vuoden 2000 Tarton IX Fenno-ugristikongressin julkaisu.
210. On the Interactions between the Uralic and Indo-European peoples and languages. Vuoden 2000 Tarton FU-kongressin esitelmän lyhennelmä.
211. On the Emergence of the Main Indo-Euopean Language Groups of Europe through Adstratal Influence. Roots IV, Oulu. Toimittanut Kyösti Julku. Painossa.
212. Suomalaiset ja pohjoinen ulottuvuus.TS kolumni 3.3.2000
213. Professori Higgins opettaa Samppalinnanmäellä oikeaa ääntämistä. Suomalaisen murre tunnistettavissa helposti. TS alakerta 2.6.2000
214. Turkulaispojat laskettelivat omatekoisella piuralla, konulla tai resinalla. Kun nurmiluistimista syhtyi ohjaskelkka. TS alakerta 30.12.2000
215. Maanviljelyksen tulo aiheutti suurimman kielellisen vallankumouksen. Euroopassa on aina hallinnut kansainvälinen kieli. TS alakerta 6.8.2000
216. Ollek Pernjäs joskus asunu virolaissi, ku ne puhuva nii samal taval. Perniön murteen kymmenen käskyä. 26.11.2000
217. Laki ja förskotti. (KW nimimerkillä ”Tarjaa äänestänyt”) TS 6.3.2000
218. Imettävätkö pulut todella? TS Ekstra 27.5.2000
219. Suomen ikäennätys. TS:n mielipiteet 23.6.2000.

2001
220. Euroopan kansojen ja kielten syntykysymyksiä. Keskeneräinen 250-sivuinen moniste.
221. Vanhat ja uudet juuret. Kanava 2001: 219-222.
222. Suomen nuorten kielessä aina ollut omat tyhjät muotisanansa. Nimittäin tuota noin, siis niinku silleen. TS alakerta 4.3.2001
223. Suomalaisten saapuminen oli osa Pohjois-Euroopan uudelleenasuttamista. Eurooppalaiset asuneet Euroopassa 40 000 vuotta. TS alakerta 3.7.2001
224. Vanhat ja uudet juuret. Keskustelua, Kanava 2001: 219-222
225. Kui me näi hyvii olla? (KW nimimerkillä ”Turumpualest”) TS 25.4.2001
226. Tutkija leikkii kielellä. Matti Punttilan kirjan arvostelu. TS 18.9.2001
227. Jatkokysymys kuun koosta. TS 2.11.2001.

2002
228. Eurooppalaisten juuret. Atena Kustannus Oy. 503 s. Myös CD-levynä.
229. Suomalaisten ja muiden pohjoiseurooppalaisten alkuperä. Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietolipas 180, s. 117-137. Helsinki 2002.
230. On the Origins of the Celts. The Celtic Roots of English, p. 285-294. Edited by Markku Filppula, Juhani Klemola & Heli Pitkänen. Studies in Languages. University of Joensuu, Faculty of Humanities. Joensuun Yliopistopaino, Joensuu 2002.
231. Suomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus. SKS, 318 s. Myös CD-levynä.
232. Mongoleista eurooppalaisiksi. TS kolumni 12.6.2002
233. Genetiikkakin tukee Suomen EU-jäsenyyttä? TS kolumni 10.7.2002
234. Mietaan mukana Salt Lake Cityn hiihdoissa. Kultaa ja hopiata kisoosta lähärettihin hakemahan. 2001-2002? TS alakerta.
235. Nummisuutarit antaa Paimion murteen pikakurssin. Kesä 2002
236. Savolaiset asuinalueeltaan Suomen ylivoimaisesti laajin heimo. Uusi muutto synnyttämässä savolaiskiilan Helsinkiin. TS alakerta 19.11.2002
237. Savon murre menossa Helsinkiin.Erikois-Aakusti. Savon kielen seuran jäsenlehti 4/02, Marraskuu 2002
238. Romanei tuli Turkku, ei Turkkusse. TS 5.7.2002
239. Kui me näi huanoi olla? TS:n Mielipiteet lokakuu 2002.

2003
240. Kartasto suomalaisten juuret. 318 s. CD-levy valmistunut marraskuussa.
241. A New Atlas on the Origins and Early History of the Europeans. CD-levy. 248 s. May 2003.
242. Merkillisiä paikannimiä. TS kolumni 6.7.2003
243. Uudenlaista sukututkimusta. TS kolumni 20.7.2003
244. Hävijilläkin ollut merkitystä eurooppalaisten kehittymisessä. Euroopan historia ollut indoeurooppalaisten kirjoittamaa. TS alakerta 26.2.2003.

2004
245. Suomalaisten juuret. Atena Kustannus Oy. 368 s. Myös CD-levynä.
246. Karjalan kielen murteet: Kvantitatiivinen tutkimus. Fenno-Ugristica 26: 239-301, Tartu Ülikool, Uurali keelte haru, Tartu. Myös CD-levynä. 
247. Saamelaisten alkuperä. Tieteessä Tapahtuu 3/2004: 23-38.
248. Ensimmäiset suomalaiset. TS kolumni 3.2.2004
249. Kymmenen Nato-käskyä. TS 23.1.2004.

2005
250. The Roots of the Europeans. 520 s. Kirjan “Eurooppalaisten juuret” englanninnos.
251. Eurooplaste juured. Ilmamaa, 494 s. Kirjan ”Eurooppalaisten juuret” vironkielinen käännös. 

2006
252. Sano se murteella. Pilot-kustannus Oy. 457 s.
253. Suomen murteiden kartasto. Murreilmiöiden levikkeljä sekä murrerajoja ja –alueita. Kirjapaino Pika, 278 s.
254. Geneettisen tutkimuksen läpimurto. Nyt tiedetään jo varmuudella mistä me tulimme. TS alakerta 26.5.2006
255. Kielipykälän tarkoitusta on epäilty pitkään. Siirtolaisia ei sijoitettu Etelä-Suomen ruotsalaisalueille. TS alakerta 14.7.2006
256. ”Hän pessee kätes”. Kalevi Wiik: Halikon murre syntyi ruotsinkielisten kielivirheistä. Salon Seudun Sanomat  12.6.2006.

2007
257. Mistä suomalaiset ovat tulleet? Pilot-kustannus. 254 s. Myös CD-levynä.
258. Oma maa mansikka. TS:n Mielipiteet 11.12.2007.

2008
259. Where Did the European Men Come From? Journal of Genetic Genealogy, Spring 2008.
260. Where Did the European Men Come From? CD-levy.
261. Az európai népek eredite. Nap Kiadó, 440 s. Kirjan ”Eurooppalaisten juuret” unkarinnos.

2009
262. Suomen miehet. Mitä Y-kromosomin DNA kertoo suomalaisten miesten alkuperästä? Uniprint, 248 s. Paperikirja ja siihen liittyvä CD-levy.
263. Suomen naiset. Mitä mitokondrioiden DNA kertoo suomalaisten naisten alkuperästä? Uniprint, 98 s. Paperikirja ja siihen liittyvä CD-levy.
264. Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille. Uniprint, 59 s. Myös CD-levynä.
265. The Roots of European Men. A Study Based on Y-Chromosome DNA. Uniprint, 132 s.
266. Suomalaisilta vaaditaan päästömaksuja. TS:n Mielipiteet. Joulukuu 2009.

2010
267. Kirjan ”Eurooppalaisten juuret” liettuankielinen käännös.
268. Juurista ja murteista. 15 e-kirjaa. CD-levyjen kokoelma.
269. Turkulaiset o ruvennu ruakkoman kiältäs. TS alakerta 2.1.2010
270. Aatamilla oli neljä eurooppalaista poikaa. TS alakerta 17.5.2010

Julkaisemattomia käsikirjoituksia
(joitakin on sijoitettu edellä olevien tieteellisten julkaisujen ryhmään)

New Light on the Most Ancient Europeans. 20-sivuinen käsikirjoitus. Tehty yhteistoiminnassa Pavel Dolukhanovin kanssa.
Viron lainasanakerrostumat, 2 s.
Euroopan kansojen viisi suurta kielenvaihtoa. 4-sivuinen käsikirjoitus.
On the Origins and Prehistory of the Balts. Käsikirjoitus.
Euroopan valtiot ja kielet. 4-sivuinen käsikirjoitus.
Suomalaiset ja pohjoinen ulottuvuus. Turun Sanomiin maaliskuussa 2000 tarkoitettu käsikirjoitus.
Euroopan suuretkin kansat vaihtaneet kieltään. Vanhan Euroopan kielet säilyneet vain kahdella alueella. Sanomalehteen tarkoitettu 4-sivuinen käsikirjoitus.
Indoeurooppalaiset eivät olleetkaan sotaisia hyökkääjiä. Euroopan kielet syntyivät rauhanomaisesti maanviljelyksen mukana. Sanomalehteen tarkoitettu käsikirjoitus.
Põhja-Euroopa rahvaste ja keelte kujunemisest. Austrvegr - Idatee; Muinasteaduse ajakiri, painossa. Tallinn. Aikakauskirja ei liene koskaan ilmestynyt.